Auttamisen hyvää tekevä voima

31.10.2019 | Positiivinen kasvu | 0 Kommenttia

Katse. Hymy. Lämmin kosketus. Huulilta purkautuva hiljainen kiitos. Töitä. Merkityksellisiä töitä. Vapaaehtoistöitä. Miksi teen vapaehtoistöitä omien töideni lisäksi? Lähimmäisenrakkaus? Halu auttaa? Itsekkyys? Vapaaehtoistoiminta ei ole mielessäni vain antamista, vaan yhtä paljon, joskus enemmänkin, saamista.

Usein tuntuu, että siitä saa saa paljon enemmän kuin itse antaa.

Muun muassa Martin Seligman puhuu vapaaehtoistyön terveysvaikutuksista. Masentuneita on ohjattu mukaan vapaaehtoistoimintaan, koska toisten auttaminen auttaa myös heitä. Masentuneiden oireet ovat tutkitusti lieventyneet, kun he ovat olleet mukana vapaaehtoistoiminnassa. Auttaminen auttaa myös auttajaa. Sonja Lyubomirsky kertoo, miksi hyvät teot tekevät ihmisestä onnellisen? ”Yksinkertainen” vastaus on, niin monella tavalla!

Ensinnäkin se saa ihmiset näkemään muut suopeammassa ja myönteisemmässä valossa. Toiseksi auttaminen saa ihmisen tuntemaan kiitollisuutta.Kolmanneksi huomio siirtyy itsestä toiseen ja näin saa etäisyyttä omiin asioihin. Neljänneksi ystävällisyys vaikuttaa merkittävällä tavalla hyväntekijän minäkuvaan. Viidenneksi auttaja mahdollisesti oppii uusia taitoja ja pääsee käyttämään niitä töissään.

Tässä vain osa kaikesta siitä hyödystä, minkä auttaja saa auttaessaan. Tärkeimpänä Lyubomirski kuitenkin pitää sitä, että hyvät teot voivat johtaa lukuisiin myönteisiin seurauksiin sosiaalisesti. Avuliaisuus herättää arvostusta ja kiitollisuutta. Tutkimusten mukaan vapaaehtoistyö vähentää masennusoireita, lisää onnellisuutta, osaamisen tunnetta, itsehallintaa ja kohottaa omanarvontuntoa.

Suomessa myötätuntoa on tutkinut Anne Birgitta Pessi uskoo myös vapaaehtoistoiminnan voimaan ja uskoo myötätunnon olevan onnen lähde.  Pessi lähtee ihmisen aivan yksinkertaisimmista biologisista tuntemuksista. Vagushermo tuo rintaamme lämpimiä tunteita, kun näemme jonkun auttavan toista. Jos pelkkä näkeminen jo tuo lämpimiä tunteita, mikä voima onkaan tekemisellä!

Olen mukana kirkon lasten päivässä. Tehtävänäni on tehdä kasvomaalauksia. Melkein koko päivän pisteelleni on jonoa. Mutta en tunne olevani rasittunut. Jokainen pikku ”asiakas” hymyilee minulle lopussa ja jokainen hymy kasvattaa lämmintä tunnetta rinnassani. Päivän jälkeen en ole väsynyt, vaan voimaantunut. Tunnen oloni energiseksi ja iloiseksi.

Pessi kirjoittaa, että ihminen saa energiaa inhimillistä, myönteisistä kohtaamisista. Lajillemme ne ovat kuin polttoainetta. Tästä voisi siis päätellä, että vapaaehtoistoiminta on tankkaamista. Henkinen bensa-asema on siellä missä voit auttaa toista.

Pyyhin pöytiä. Päivä on pulkassa ja hommat hoidettu. Tämä kerta oli yksittäinen keikka. Olen kiitollinen siitä, miten ainakin Suomessa vapaaehtoistoiminnan kynnys on tehty matalaksi. Voin olla mukana päivän tai sitoutua pidempään projektiin. Kiireemmissä elämänvaiheissa voin olla mukana viikosta vaikka vain tunnin. Voin valita toiminnan osaamiseni ja mieleni mukaan. Näin ainakin niissä seurakunnissa ja järjestöissä, joissa itse olen toiminut.

Pohdittavaksi: Miten sinä voisit lisätä hyvää maailmassa? Mitä voisin antaa ihmisille ympärilleni vai teenkö mahdollisesti jo jotain?

Omien kokemusten ja lukiemieni tutkimusten jälkeen olen vielä varmempi. Auttaminen auttaa, niin avun antajaa kuin saajaa. Päätän tämänkertaisen blogikirjoituksen Anne Birgitta Pessin hienoon ja arvokkaaseen kehoitukseen:

Jos haluaa elää onnellisempana, terveempänä ja pidempään, vapaaehtoistoiminta toden totta on kokeilemisen arvoista. 

Tiia Trogen

Tiia Trogen

Positive Psychology Practitioner, Tio, TM, Perhetyöntekijä, Kouluttaja, Ilo olla yhdessä! ™ – positiivisen kasvatusmenetelmän kehittäjä

”Meissä kaikissa on mahdollisuus kukoistukseen. Oikeassa ympäristössä ja
oikein välinein meillä on mahdollisuus kasvaa täyteen potentiaaliimme.
Minun tehtäväni on auttaa lapsia ja aikuisia kukoistamaan.”

0 kommenttia

Lähetä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pin It on Pinterest

Share This

Jaa

Jaa tämä artikkeli!